Työhyvinvoinnista

Nämä ehdotukset ovat syntyneet niistä ajatuksista, jotka heräsivät Suomen Kuvalehdessä 7.4.2022 julkaistusta artikkelista.

Mulla on kaksi konkreettista ehdotusta, jotka osaltaan loisivat rakenteita, jotka edistäisivät työhyvinvointia alallamme, ennaltaehkäisisivät väärinkäytöksiä, tukisivat laadukasta työnantajuutta ja antaisivat rahoittajille konkreettisia työkaluja, joilla arvioida rahoituksen hakijan toiminnan laatua.

Itse tarkastelen tilannetta ry-pohjaisena toimijana (Pohjoinen liike ry / Raekallio Corp.), joka saa Taiken ja Helsingin kaupungin toiminta-avustusta. Nämä ehdotukset eivät tietenkään ratkaise kaikkia ongelmia, mutta ovat helposti toteutettavissa ja osaltaan vastaisivat toiminta-avustusta saavien ryhmien tarpeisiin. Ensimmäinen ehdotus lähtee Taiteen edistämiskeskuksen ja muiden rahoittajien suuntaan. I: Voisiko Taike luoda yksinkertaisen verkkopohjaisen työhyvinvointikyselyn, johon kutsutaan vastaamaan jokaisen toiminta-avustusta saavan ryhmän jokainen työntekijä. Eli joka kerta kun lähetät työnantajalle verokortin, saat työntekijä linkin kyselyyn, johon työntekijä käy vastaamassa projektin/työsuhteen jälkeen. Linkki on ryhmäkohtainen (toiminta-avustuksen saaja) eli joka ryhmällä on oma linkki. Kysely olisi tiivis, kysymyksiä esimerkiksi 7 kohtaa.

Esim: 1: Asteikolla 1-5 miten arvioisit työhyvinvointiasi työsuhteen aikana? 2: Koitko työsuhteesi aikana työhyvinvointiasi heikentäneitä asioita tai tilanteita? Jos koit, mitä? 3: Koitko työsuhteesi aikana puutteita johtamisessa tai töiden järjestelyssä? Jos koit, mitä? 4: Koitko työsuhteesi aikana puutteita työturvallisuudessa? Jos koit, mitä? 5. Mitä toivoisit työnantajasi kehittävän tulevaisuudessa? 6: Mikä oli erityisen onnistunutta tai palkitsevaa työsuhteessasi? 7: Minkälaisia muita asioita haluaisit nostaa esiin? Erityisiä onnistumisia tai kehitettävää työyhteisössä?

Näistä kysymys numero 1 on ehdottomasti tärkein. Se synnyttää yksinkertaista numerodataa, minkä keskiarvottaminen on teknisesti äärimmäisen helppoa. Vuoden lopussa automaatti sylkee ”työhyvinvointinumeron” jokaiselle ryhmälle. Nämä numerot ovat julkisia eli myös muiden rahoittajien saatavilla. Pitkällä aikavälillä aikasarjaa ja ryhmiä toisiinsa vertailemalla sekä rahoittajat että ryhmä saa yksinkertaisen indikaattorin, mitä seuraamalla huomaa onko syytä huolestua työhyvinvoinnista ja alkaa selvittämään laskevan työhyvinvointikeskiarvon juurisyitä.

Kysely voisi automaattisesti siirtää toiminta-avustushakemukseen tämänhetkisen ”työhyvinvointinumeron”, jonka voimakkaat muutokset pitemmällä aikavälillä olisi se signaali mihin on syytä reagoida. Tämä poistaisi sekä virhesignaalin riskin, jos yksittäinen teos osoittautuu poikkeuksellisen hankalaksi (pitempi aikaväli tarkastelussa) tai ”menee sukset ristiin” yksittäisen työntekijän kanssa (vuosittain useita vastaajia). Mikäli syntyy huolestuttava signaali, voi muiden kysymysten tuottama tieto auttaa tilanteen selvittämisessä. Ja toki järjestelmä voi listata ryhmän sisäiseen käyttöön vuoden lopussa kertyneen datan onnistumisista ja kehitystoiveista, mikä varmasti auttaa ryhmää kehittämään toimintaansa. Kysely olisi täysin anonyymi, se ei henkilöityisi yhteenkään työntekijään. Jokaisella ryhmällä olisi ryhmäkohtainen linkki vastaukset kulkisivat suoraan Taiken järjestelmään, eivät ryhmälle.

Taiken toiminta-avustushakemuksessa kun kerrotaan vuosittain kuinka monta työntekijää on ollut työsuhteessa (esim. meillä 28 henkilöä) niin automaatti kertoisi työnhyvinvointikyselyyn vastanneiden lukumäärän sekä vastauksen keskiarvon. Tällä voi helposti vähentää mahdollisuutta manipuloida tulosta kumpaankaan suuntaan edelleen pitäen kyselyn anonyyminä. --

Toinen ehdotus lähtee meille vapaiden ryhmien edustajille, eli tanssin alalla Vapaat ryhmät ry:lle II: Kuten artikkelissa erinomaisesti kuvataan, on lukuisissa ry-pohjaisissa ryhmissä hallitus, minkä puheenjohtajana toimii usein ryhmän vetäjä (koreografi). Muu hallituksen koostuessa hänen lähipiiristään. Tämä hallitus toimii viimekädessä työnantajavastuussa. Järjestely ei tietenkään ole optimaalinen varsinkaan tilanteessa, missä esiintyjä (työntekijä) kokee koreografin (sekä lähiesimies että itseänsä valvovan hallituksen pj) toimivan väärin.

Me ”vapaan kentän” ryhmät voisimme sopia yhtenäisen toimintatavan, miten työntekijä voi nostaa ryhmän taustayhdistyksen hallitukselle esiin työnhyvinvointiongelman ja miten hallitus sen aina kirjaisi ryhmän taustayhdistyksen toimintakertomukseen. Eli tarvitsisimme prosessin, joka olisi tanssijalle aina samanlainen, riippumatta ryhmästä missä hän työskentelee, mikäli hän haluaa nostaa epäkohdan virallisesti esiin. Työntekijän esiin tuoma vakava epäkohta pitäisi aina kirjata yhdistyksen viralliseen toimintakertomukseen.

Yhdistyksen toimiva hallitus toki määrittää kirjailun muodon, mutta näin vuodesta toiseen jatkuvat väärinkäytökset ja niihin puuttuminen muodostavat yhdistyksen asiakirjoihin selkeän paperijäljen, joka toimii yksittäisen työntekijän selkänojana, mikäli esimerkiksi tanssijat vaihtuvat ja kieroutuneet toimintamallit säilyvät. Tämä helpottaisi asetelmaa, mikäli yksittäinen työntekijä lähtisi selvittämään asiaa Avin kanssa. Tämä tekisi myös hallituksen vastuun asian hoitamisesta selkeäksi ja lisäksi rahoittajat saisivat tätä kautta tiedon tapahtumista.